Suositeltu reitti
Usean päivän vaellus
· Lemmenjoen kansallispuisto
Lemmenjoen kansallispuiston Kultareitti
-
Lemmenjoen kansallispuisto KultareitilläKuva: Kirsi Ukkonen, Metsähallitus
Kultareitti vie Suomen suurimpaan kansallispuiston ja tutustuttaa Euroopan laajuisesti ainutlaatuisen kullankaivuperinteeseen. Reitti vie rehevän jokilaaksoon rannoilta läpi satojen vuosien ikäisten männiköiden aina avotunturiin ja legendaariselle kulta-alueelle.
Reitti kulkee kansallispuiston keskeisten kullankaivualueiden läpi ja kertoo, miten Lemmenjoen kulta syntyi, kuinka se löytyi ja millainen elämäntapa kullan ympärille muodostui ja miten kulta saadaan maaperästä esille.
Patikoinnin voi aloittaa Kultahaminasta, jolloin lähtöpaikalle saavutaan jokivenekuljetuksella Njurgulahdesta pitkin jokilaaksoa, jonka ilme muuttuu vuodenaikojen mukaan. Venematka on ihastuttava kokemus.
Kultahaminaan voi patikoida Njurgulahdesta jokilaakson reittiä pitkin. Jokivarren reitti kulkee vanhojen, rauhaa huokuvien männiköiden katveessa. Joen ylitykseen on vaijeriveneet Searitnivalla ja Härkäkoskella.
Reitillä on tulenteko- ja leiriytymisalueita, vuokra- ja autiotupia sekä päivätupia.
Kirjoittajan vinkit
Ihastu jokilaaksoon ja ikimetsään, eläydy kullankaivun elämänrytmiin ja rauhoitu kaihoisaa kapustarinnan laulua kuunnellen avoimella tunturilla.
Yleinen vaikeustaso perustuu kuntovaatimuksiin ja tekniseen vaikeustasoon.
Reittityypit
Turvallisuus
Lemmenjoen kansallispuistossa retkeilevällä tulee olla eräretkeilytaidot. Lemmenjoen Kultareitti on maastoon hyvin merkitty, mutta erityisesti avotunturissa keliolosuhteet voivat toisinaan olla haastavat ja näkyvyys heikko.
Mukana on oltava maastokartta ja kompassi.
Matkapuhelimella on katvealueita, joissa se toimi lainkaan.
Huomio, että lasku ja nousu Jäkälä-äytsiin ovat jyrkkiä ja reitillä saattaa olla irtokiviä, joten tämä on reitin haastavin kohta.
Huomioi, että Pihlajamäessä ja Jäkälä-äytsissä reitti kulkee toimivien kullankaivualueiden läpi. Niillä kohdin on erittäin tärkeää pysyä merkityllä reitillä sekä oman turvallisuutensa vuoksi että kullankaivajien yksityisyyden säilymisen vuoksi.
Neuvoja ja vinkkejä
Lisätietoa Lemmenjoen kansallispuistosta ja sen reiteistä luontoon.fi-sivustolta.
Vinkkejä retkeilyyn Suomen olosuhteissa luontoon.fi-sivustolta Retkeilyn ABC-osiosta.
Reittiohje
Reitin lähtöpaiksi voi valita Kultahaminaan tai Metsähallituksen P-paikan Njurgulahdessa.
Reitti on merkitty oransseilla maalimerkeillä puihin metsäalueella ja avotunturissa oransseilla puutolpilla.
Njurgulahdesta patikoidaan jokivarren reittiä Ravadasjärven ja upean Ravadasputouksen kautta Kultahaminaan.
Kultahaminasta alkaa männikön sisällä kilometrien mittainen Hengenahdistuksen mäki - hetken helpotuksen alkumatkan jyrkkään nousuun suo koukkaus Lemmenjoen kullan ensimmäiselle löytöpaikalle. Reitti jatkuu Morgamojalle. Hengenahdistuksenmäki päättyy noin kilometri Morgamojan kämpän jälkeen Pellisenlaella, jossa silmä lepää kauas avautuvassa tunturimaisemassa.
Pellisenlaelta reitti jatkuu avoimessa tunturimaastossa historiallisen Pihlajamäen pihapiiriin ja sieltä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n omistamalle Jäkäläpään kulttuurikeskukselle eli Karhu-Korhosen kirjastolle.
Kirjastolta matka jatkuu kohti Jäkälä-Äytsiä - viimeisen kilometrin matkan reitti laskee jyrkästi kohti kurun pohjaa ja konekaivurekonstruktiota edesmenneen Karhu-Korhosen entisellä kaivualueella.
Pihlajämäessä ja Jälä-äytsissä tulee huomioida, että molemmilla on edelleen kullankaivutoimintaa. Niitten kohdilla on tärkeää pysytellä reitillä sekä oman turvallisuutensa vuoksi että kullankaivajien yksityisyyden säilymisen vuoksi.
Jäkälä-äytsin jälkeen reitti nousee jyrkästi Gaskoaivin rinteelle, josta alkaa laskeutuminen metsäalueelle ja Maddit Ravadaksen päivätuvalle. Loppumatka Ravadasjärvelle Lemmenjokivareen kuljetaan mäntymetsässä.
Patikoinnin voi päättää Ravadasjärvelle, josta takaisin Njurgulahteen pääsee jokivenekuljetuksella. Jokivarren reittiä pitkin voi Njurgulahteen palata myös patikoiden.
Tarkempi reittikuvaus:
https://www.luontoon.fi/lemmenjoki/reittikuvaukset#kultareitti
Venekuljetusten lähtöpaikka Njurgulahdessa
Sieritnivan päivätupa
Sieritnivan kaapelivene
Härkäkosken kaapelivene
Ravadasjärven autiotupa
Ravadas, vesiputous ja silta
Kultahamina, autiotupa ja veneliikenteen päätepiste
Lemmenjoen kullan 1. löytöpaikka
Morgamojan rivinteeraukset
Morgamojan autio- ja vuokratupa
Pellisenlaki
Pihlajamäki, kultavaltaus
Jäkäläpään kulttuurikeskus ja kirjasto
Jäkälä-Äytsi konekaivurekonstrukstio
Maddid Ravadas, päivätupa ja tulentekopaikka
Ravadasniemen leiriytymis- ja tulentekopaikka
Joukkoliikenne
Julkisen liikenteen aikataulut kohteeseen
Ajo-ohjeet
Autolla Inarista Kittiläntieltä (nro 955) noin 45 km ja käännytään länteen Lemmenjoentielle (nro 9551), joka johtaa Njurkulahteen.
Kultahaminasta patikoimaan lähteville (alkumatka jokiveneellä Njurgulahdesta):
Koordinaatit: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 39.1794' lon: 25° 51.9327' ETRS-TM35FIN P: 7616094m I: 453916m
Googlemaps (venekuljetuksen lähtöpaikka Njurgulahdessa):
https://www.google.com/maps/@68.7609827,26.2676325,14.75z
Njurgulahdesta patikoiville Metsähallituksen pysäköintialue:
Koordinaatit:Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 45.0984' lon: 26° 13.2005' ETRS-TM35FIN P: 7626869m I: 468453m
Googlemaps: https://www.google.com/maps/@68.7514957,26.2442946,15z
Koordinaatit
Tekijän suosittelema kirjallisuus
Suositellut kartat
Lemmenjoki vedenkestävä ulkoilukartta, 1:100 000 / 1:50 000, Karttakeskus 2017. Kartan voi ostaa muun muassa Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta ja Ivalon palvelupisteestä.
Geologinen retkeilykartta Lemmenjoki, 1:50 000 ja Opaskirja. Geologian tutkimuskeskus 2002. Kartan voi ostaa muun muassa Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta.
Maastokartat, nrot W431, W433, W434 ja V442, 1:50 000, Maanmittauslaitos 2008 - 2009. Karttoja voi ostaa muun muassa Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta, Ivalon palvelupisteestä ja Maanmittauslaitokselta.
Lemmenjoki, vedenkestävä kartta, 1:25 000 ja 1:100 000, Calazo Förlag 2016. Karttaa myyvät Calazo, Saariselän ja Ivalon palvelupisteet, Ylä-Lapin luontokeskus Siida ja useat alueen yritykset.
Retkeily GT Pohjois-Suomi, 2016, 1:400 000. Karttoja voi ostaa mm. Karttakeskuksesta ja hyvin varustetuista kirjakaupoista.
Välineet ja varusteet
Varusteiksi tarvitaan hyvä rinkka, yöpymistarvikkeet (majoite, makuupussi ja- alusta), vaellukseen sopiva vaatetus, sadevarustus, tukevat vaelluskengät, kuivamuona muutaman päivä tarpeisiin, keitin ja astiat ruoan valmistukseen. Kompassi ja kartta.
Jokivenematkalla tarvitaan lämmintä ja tuulenpitävää vaatetusta, kuten ylimääräinen villapaita, välihousut tai (kevyt)untuvatakki.
Yleinen vaikeustaso perustuu kuntovaatimuksiin ja tekniseen vaikeustasoon.
Kysymykset